EY-henkinen vainajien toivekonsertti (26.10.1990)
Freoninkierrätysiltamat Gumbostrandissa (19.4.1991)

Kyösti Komero tahtoo diskopunkkua

Pirkka-Pekka Petelius ja Pedro Hietanen vievät meidät tällä kertaa Euroopasta aina eteläiseen Sipooseen saakka. EY-jakson tekoaikaan Suomessa debatoitiin liittymisestä yhdentyvään Eurooppaan, josta käytettiin vielä 1990-luvun taitteessa termiä EY, Euroopan yhteisö. Vainajien toivekonsertti taas kielii siitä, että puhelintoiveohjelmien formaatti ei yletä kovin korkealle sketsikaksikon suosikkilistalla. "Radion sävellahjat kuulostavat hieman kuin ne olisi muumioille, vainajille tehtyjää", valotta Petelius nimenannon taustaa. Tekijöiden ironinen suhtautuminen radion suosittuihin säviksiin onkin ollut innoittaja lukuisiin Yömyöhä-sketseihin.

Pytti ja Pannu

Ykköslevyllä kohtaamme pari ainutkertaista ei-toisteista hahmoa - Kyösti Komeron ja Charles Pokusen. Sotaveteraani Kyösti Komero on valitusvirtensä värikkyydessä kenties Yömyöhä-marmattajien ykkönen - ja se on jo saavutus! Komeron kymmeneen julkiseen minuuttiin mahtuu hämmästyttävä vastoinkäymisten vuo, vaikka raajattomalla hahmolla on vartaloakin vain sen verran, että pumppu mahtuu hakkaamaan. Komero on kuin urholuokan ylijäämäsankari Yömyöhien Sota ja rauha - jaksosta (1989), jossa parveili niin sotahulluja äärisivareitakin. Petelius pudistelee yhteydelle päätään: "Me ei olla varmaan tunnettu sitä hahmoa silloin aikoinaan."

Monet Yömyöhien kertaesiintyjiksi jääneistä hahmoista ovat siis unohtuneet tekijöiltä, mutteivät kuulijoilta. Toinen tällainen pieni suuri henkilö on TV-kokki Charles Pokunen, joka vierailee Saksan televisiossa valmistamassa suomalaista perinneruokaa, "pyttenpankkia". Petelius on elastisen pitelemätön siansaksassaan, joka putoilee luontevasti huulilta tyyliin "wir machen echt genuine Finnisches Essen wollen Holmenkollen…". Pokunen kokkaa pyttistä Feija Sopasen läsnä ollessa. Pedro muistaa, että Feija-idea poimiutui Teija Sopasen kokkausohjelmasta Teijan keittiössä.

Laikanvaihdon kitkutusta

Vaikka Petelius olikin hyllyttänyt sarjasta monet kestohahmot, ei hän kaikkia vakkareita hylännyt. EY-jaksossa kuulemme Hirvesmielen hiihtäjäparin yhteishaastattelun, jonka tekohetki saa P-P:n ja Pedron naurunhytkyyn vieläkin. Kaksikko nauhoitti haastattelun autossa matkalla Yleisradioon, kun suoran lähetyksen alkuun oli enää noin tunti aikaa. Kuulijoille poppoo sanoi kuitenkin olevansa ilmatilassa matkalla Alpeilta Suomeen. "Se tehtiin siis joskus ennen yhtätoista kun lähdettiin meiltä ajamaan. Ei muuta kuin Nagra (nauhuri) päälle, mä ajoin autoa, mutta me väitettiin, että ollaan lentokoneessa", muistelee Pedro.

Ajankuvaa tarjoaa myös suomalaishuora Ulla "Gigi" Saastamoisen mutkaton haastattelu Hollannista. 1990-luvun alkupuolella Suomen mediassa kohistiin siitä, että pääkaupungin katukuvaan oli ilmaantunut prostituoituja. Ilmiö oli siis otollinen arkipäiväistää sketsin keinoin Amsterdamista, jossa ammatin harjoittajia on 20000-25000.

EY-jakso sisältää monia hauskasti esiteltyjä levytoiveita. Vanha ystävämme, amerikansuomalainen George Hyhmä haukkuu koko ohjelman tuoreeltaan ja toivoo kuulevansa ZZ Topia, Beach Boysia tai Tom Jonesia. Kyösti Komeron toiveissa väijyy Samantha Fox - tyylinen "diskopunkku". Laikanvaihtaja Keijo Varmanin mieli halajaa jotakin Katri Helenaa tai Jukka Kuoppamäkeä. Juontajat eivät tietenkään toteuta toiveita.

Tietokilpailukysymyksen "Minkä hinkkaamista tämä on" äänilähde saattaa harjaantumattomalle kuulostaa parittelulta. Keijo Varman väittää kuitenkin, että kyseessä täytyy olla parketin hiomakoneen laikanvaihdon kitkutus.

Autoretkiä rannikolle

Ympäristönsuojelu, kierrätys ja freonit puhuttivat suomalaisia 1990-luvun taitteessa. P-P ja Pedro nappasivat aihepiirin Yömyöhä-lähetyksen teemaksi ja naittivat otsikkoon autoiluretkiensä suosikkikohteen Gumbostrandin.

Freoni on ongelmajätteeksi luokiteltu kloorifluorihiilivetykaasu, joka tuhoaa otsonikerrosta päästessään ilmakehän yläosiin. Freonikaasuja on käytetty muun muassa jääkaapeissa sekä sumutteiden ponnekaasuna. Gumbostrand on puolestaan rannikkoseutu Uudellamaalla Sipoon eteläosassa, mikä sijaitsi näppärästi lyhyen automatkan päässä niin Peteliuksen kuin Hietasenkin senaikaisesta asuinpaikasta. Gumbostrand tarjoaa veneilijöille vieraslaiturin, kioskin ja arkisin myös bussiyhteyden Helsinkiin.

Pedro: "Gumbostrandissa on hiljaista kun täytyi löytää sellaisia paikkoja, jossa kukaan ei välttämättä häiritse. Ja sitten kuitenkin niin, että sinne pääsee autolla. Otettiin siis Nagra messiin ja lähdettiin, mehän oltiin joskus 2-3 päivääkin peräkkäin reissussa. Sitäkään ei ollut niinku päätetty minne, mutta yleensä merenrantaan jonnekin. Pokkana katottiin joku mesta ja siinä vaan sitten ulkona nauhoitettiin.

Pirkka-Pekka: "Retket päätyivät aika usein Gumbostrandiin. Siitä alkoi tulla jo sitten perinne, että mennään Gumbostrandiin taas, kyllä siellä jotain keksitään."

Salaseksuaalinen kehonosien painelija

Gumbostrand-jaksossa Pedro ja P-P puuttuvat perinteisten ammatti- ja arvonimikkeiden kaunisteluilmiöön. Poliittisen korrektiuden ja monesti ihan jalojen pyrkimysten seurauksena yhteiskuntaan oli alkanut ilmaantua uusioammatteja, joiden nimet koettiin sangen koomisiksi. Hämmennystä herätti muun muassa siivoojan kiertoilmaukseksi kehitelty nimike siistijä. Pedron näyttelemä titteli-asiantuntija Usko Uskonto jalostaa aihetta uusiin ulottuvuuksiin:

• hengenpelastaja = sattumanvaraisen ennenaikaisen keskuudestamme poistumisen ennalta ehkäisyn teknikko eli entinen pelastusrengas-apina
• pankinjohtaja = hyväuskoisten pienituloisten ihmisten viimeisten pennosien häpeilemätön piilottaja
• hieroja = lääketieteellisin verukkein tapahtuvan ihmisen salaseksuaalinen kehonosien outo painelija, rasva-apina

Ammattihuorasta ex-ympäristöketjukauppiaaseen

Jälleen kerran jaksojen rooligalleria sisältää viittauksia lukuisiin julkisuuden henkilöihin. Useimmat hahmoista ovat tuttuja politiikan, taiteen, journalismin ja urheilun alueilta. Väännoshahmoilla ei nimeä lukuun ottamatta välttämättä ollut kiinnekohtaa viittamaansa henkilöön.

Huora Ulla Saastamoista haastattelee Ari Mänty, jonka nimessä voi halutessaan aistia häivähdyksen Yleisradion nykyistä ohjelma-johtajaa, ex-urheilutoimittaja Kari Mäntyä. Kyösti Komeroa haastattelee hahmo nimeltä Saara Karhu, samanniminen kuin TV 2:n takavuosien kuuluttaja-toimittaja ja nykyinen SDP:n kansanedustaja. Raimo Östbacka vääntyi ex-liikenneministeri Raimo Vistbackasta, joka oli SMP:n ja nyttemmin perussuomalaisten kansanedustaja. Riki Bruch muistuttaa eittämättä Ricky Bruchia, 1960-70-luvun ruotsalaista kiekkojättiä. Tieinsinööri Vettenrantaa haastattelevan toimittajan nimi viittaa Jaakko Teppoon, kansantaiteilijaan, joka tuli tunnetuksi Ruikonperän multakurkkuna. Mainoksessa hehkutettu Hassi-ekotynnyri sai pontta tamperelaisesta kansanedustaja Satu Hassista, joka oli sketsin lähetysaikaan vihreiden eduskuntaryhmän tuore puheenjohtaja.

Paskaa Vaasa on nimileikki kuningas Kustaa Vaasasta, joka hallitsi Ruotsi-Suomea vuosina 1521-1560. Kustaa Vaasa perusti Helsingin vuonna 1550 Vantaanjoen suuhun. Vaasaa haastattelee Birger Jaarli, jonka kaima puolestaan perusti Tukholman 1252. Uutissähkesketseissä kuullaan muun muassa "SKYP:n uutisia". SKYP eli Suomen kansan yhtenäisyyden puolue on vähäinen alaviite Suomen poliittisessa historiassa. Lyhytikäisen pienpuolueen perustivat SMP:n riveistä loikanneet kansanedustajat 1970-luvun alussa.

Maanviljelijä Helga Orvo Hynninen puhkeaa tämän tästä lauluun, mikä selittynee viittauksella laulaja Helka Hynniseen. Säveltäjätärhahmo Kaija-Aarne Saarisen Ahokettu kätkee nimensä sisään jopa kolme oikean elämän henkilöä. Aarne Saarinen (1913-2004) oli Suomen kommunistisen puolueen pitkäaikainen puheenjohtaja ja kansanedustaja. Poliitikkolegendan lomasta löytyvät myös säveltäjä Kaija Saariaho sekä viulisti Kaija Saarikettu.

Ex-ympäristöketjukauppias Tuure Junttura kuulostaa Tuure Junnilalta (1910-1999), joka oli kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustaja ja Kekkosen ajan toisinajattelija. Suihinottaja Otto-Ensio Suulasvuon nimi muistuttaa Ensio Siilasvuota (1922-2003), kenraalia, joka on suomalaisen rauhanturvatoiminnan uranuurtaja.

Jukka Annala
YLÖS