< Takaisin

Takakansi

Sana on vapaa (15.9.1989)
Burn out ja in (24.12.1989)

Mukana Ilkka-dippikastike

Vuosi 1989 oli Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Pedro Hietasen sketsiduon tuotteliainta aikaa. Vuoden aikana tehtiin ennätykselliset kolme Yömyöhä-radio-ohjelmaa ja sen TV-sovituksia lähetettiin yhteensä kahdeksan jaksoa ynnä kaksi uusintaa.

Tällä kertaa "studiovieraiden" joukossa on muun muassa setämäinen TV-isäntä Jorma Pulkkinen 1980-luvulta. Pulkkisen Ruutuysi- ja Ruutuässä-arvausleikkien ohjelmaidea oli se, että suoraan lähetykseen soittavat katsojat pyrkivät arvaamaan, mikä tai kuka näkyy kuvassa. Pulkkisen assistenttina toimi Sirpa Viljamaa, vuoden 1980 Miss Suomi.

P-P ja Pedro tapasivat parodioida "Ruutuysin kauppalan apulaiskuvottajan" ohjelmia radion lisäksi TV:ssä mm. nimellä Ristivosu. Kaiken kukkuraksi Pulkkinen teki omaa ohjelmaansa juuri samalla studiolla, missä Hei hulinaa -sarjaa kuvattiin. Pedron ja P-P:n mukaan Pulkkinen ei ollut lainkaan tuohtunut parodiasta, vaan oli pikemminkin ihan otettu. "Siis hänellähän on kadehdittava elämänasenne! Kun pystyisikin olemaan niin suvereeni, että mikään asia ei harmita koskaan", hämmästelee Petelius.

Sana on vapaa -jakson roolihahmojen ammatit ja arvonimet nostattavat nauruntyrskeitä: mukana on värikästä sakkia filosofian vompatista aina valtiotieteen muurariin saakka. "Me tehtiin monesti niin, että kirjoitettiin ylös mitä vaan tittelin kaltaisia, ja sitten yhdisteltiin niitä", valottaa Pedro. Kuulijan pokkaa koetellaan, kun sisätautien erikoisfakiiri Silmu Alakavio-Köyherö valittaa, että Pohjanmaan kettutarhat "haisee ihan ketulle".

Karvajärveläisen saumahiplarin Olli Kuhtajan puheenpartta ryydittää synteettinen kukko, joka sensuroi painokelvottomat ilmaisut. "Meillä oli sellainen kone, My First Sony, jossa oli erilaisia saundeja. Kaikenlaiset kukkuut ja sian äänet on lähtöisin siitä vehkeestä", hekottaa Pedro. Sonyn tenavaikäisille valmistama nauhoitin-soitin oli aikansa elektroniikkahittejä.

Raskaansarjan poliitikon Ahti Karjalaisen (1923-1990) pahaksi paljastunut alkoholiongelma antoi kaksikolle aiheen spurgusketsiin. Presidentiksikin kaavaillun Suomen Pankin ex-pääjohtajan ja moninkertaisen ministerin valtiomiehuus oli joutunut kyseenalaiseksi. "Eihän me muuten oltaisi tehty sketsejä siitä, mutta kun se oli epärehellisyyskysymys aikanaan, kun hän väitti, ettei tässä ole ollut niiku mitään", muistelee Pedro. Takavuosien huippupoliitikko oli ajankohtainen tuolloin myös Jukka Tarkan kirjasta Ahti Karjalainen -presidentin ministeri (1989). Makkaratikuista horisevaa pultsarihahmoa P-P esitti Hei hulinoissa myös nimellä Ahti K. Arjalainen.

Lähdetään nunniin

Vanhan Vennamon luostarin imaamipappi Helias on Yömyöhien puuhakas tulokashahmo, josta sukeutui sarjaan kestovierailija 1990-luvulla. Pappi Heliaksen ja köyripoika Andrein elämä vaikuttaa kuulijalle sangen epäortodoksiselta jo ensitahdeista lähtien: munkkien virsimusiikkia tahdittavat niin konerumpubiitti kuin reggaehuudahduksetkin. Heikäläisten niukasti tunnetusta riiustelukulttuurista poimiutuu myös mielenkiintoinen ilmaisu: "lähteä nunniin". Luostarin nimi on puolestaan sekoitelma ortodoksista Valamon munkkiluostaria sekä SMP:n puheenjohtajalegendaa Veikko Vennamoa (1913-1997).

Ruotsin pääministerin Olof Palmen (1927-1986) murhasta epäilty Christer Pettersson oli oikeudenkäyntiensä tähden vuoden 1989 mediahahmoja. P-P ja Pedro nappasivat hänet parinkin sketsin aiheeksi, ja TV-versiossa ohjelmavieraaksi marssi hahmo nimeltä Murhaaja-Pettersson. Käräjäoikeus oli tuominnut laitapuolen kulkijana tunnetun Petterssonin Palmen murhasta runsas kuukausi ennen kuin Yömyöhä-jakso tehtiin. Hovioikeus vapautti Petterssonin hieman myöhemmin.

Mainossketsit noudattelevat Ostos-TV:n draaman kaarta: käänteentekevä tuote pelastaa alakuloisen kuluttajan. Mainoksissa vilahtelee jälleen liuta aikakauden keskeisten poliitikkojen nimiä. Pikkuhauskoista pätkistä lystikkäin lienee Suominen-myslipussi, jonka kylkiäiseksi luvataan "kokoomukseltaan vähäplatooninen Ilkka-dippikastike". Sketsissä viitataan tietysti kokoomuksen silloiseen puheenjohtajaan Ilkka Suomiseen, joka toimi kauppa- ja teollisuusministerinä. Oppositiopoliitikoista mainokseen on kelpuutettu Esko Almgren (krist.), jonka "sukupuolivideo- ja lyhyttavarakaupan" luvataan tuovan lohtua kuihtuneeseen liittoon. Almgren oli kristillisen liiton puheenjohtajana riettautta vastaan saarnaava ryhtipoliitikko.

Sketseihin ovat päätyneet myös aikansa sinipunahallituksen pääministeri Harri Holkeri (kok.), valtiovarainministeri Erkki Liikanen (sd.), kulttuuriministeri Anna-Liisa Kasurinen (sd.) sekä veroministeri Ulla Puolanne (kok.). Yksi viittaus ulkomaalaiseen poliitikkoon on lisäksi päätynyt ohjelmaan - Tampereen Hervannassa asuvan vaihto-oppilaan Teflon Nasserin yhteydessä. Arabinationalisti Gamal Abdel Nasser oli Egyptin presidentti vuosina 1956-1970.

Jarna ja kumppanit jäähylle

Burn out ja in oli ensimmäinen Yömyöhä, jossa antisankari Jarna Kuivaa ei tavattu lainkaan. Henkilögalleriaa oli tarpeen uudistaa, jotta ohjelman jännite säilyisi. "Minua rupesi suoraan sanottuna pikkusen kyllästyttämään, kun Jarnassa ei meinannut enää tapahtua mitään - se oli se sama mölö. Sitä ei voi kehittää mihinkään suuntaan, kun se ei suostu kehittymään. Siitä menee illuusio rikki, niin kuin herra 47:lta meni illuusio rikki kärjestä - se meni kärjestään rikki", kielikuvailee P-P.

Petelius heivasi studiosta Jarnan muassa useimmat muutkin sarjan alkuaikojen vakiohahmot. Jarna palasi radioon vasta parin vuoden kuluttua piipahtaakseen jaksossa Freoninkierrätysiltamat Gumbostrandissa (1991). Usean roolihahmon 'studioraadin' käytäntöön palattiin vasta liki neljän vuoden kuluttua jaksossa Usko tai älä usko (1993).

Roolihenkilöstön rukkauksesta huolimatta hauskanteko ei ehtynyt. Suorastaan lentoon meinaa lähteä sketsi, jossa kapellimestaaja Herbert von Kirahvi johtaa pysäköinninvalvojien kuoroa Alepan pihalla. Kirahvi puhuu luontevasti kuorolaisten kropan kajennosta ja resonoinnista, kunnes hän rikkoo häveliäisyyden hennon rajan käyttämällä kehon osista nimiä tissit, maha ja perse. Kuoronjohtajan nimi on väännös itävaltalaisesta Herbert von Karajanista (1908-1989), Berliinin filharmoonikkojen musiikillisesta johtajasta. Kuoron nimessä esiintyvä Tippurila on tietysti nimiväännös Tikkurilasta, Vantaan hallinnollisesta taajamasta.

Burn out ja in -jaksossa Petelius viihtyy normaalia taajemmin haastattelijan roolissa. Hän haastattelee maanviljelijä Ossi Valmetia, psykiatri Veijo Freudia ja valmentaja Pentti Matikaista. Ossi Valmet -sketsissä toistuu merkillinen, kaksimielisesti käytetty sana, hankmo, Siis mikä? "Hankmo on kyntöväline, jota ennen veti hevonen, nykyään kai sitten traktori", valaisee Pedro.

Iankaikkinen Kärkkäinen

Viiksi- ja takatukkaikoni Pentti Matikainen oli jakson syntyaikoihin Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja, jonka johdolla oli ansiokkaasti saavutettu olympiahopeaa 1988. Veijo Freud on jonkinlainen sekoitus turhapurolaista nimilegendaa Veijo Essoa ja psykoanalyysin oppi-isää Sigmund Freudia (1856-1939), joka oli itävaltalainen neurologi ja psykiatri.

Kata Kärkkäis -häävitsissä Petelius ottaa vihkipapin roolissa kaiken irti pastorien iankaikkisesta kirkkosalimaneerista, jossa ä lausutaan johdonmukaisesti a:na. Kärkkäinen oli aikansa kohuneito poseerattuaan joulukuussa 1988 amerikkalaisen miestenlehden Playboyn kelteis-kuvissa "kuukauden leikkitoverina".

Urheilijoita ei sovi unohtaa. Ingemar Johansson on ruotsalainen nyrkkeilijälegenda, joka voitti raskaansarjan maailmanmestaruuden Floyd Pattersonilta vuonna 1959. Stadilainen Kaappo Kaksoislutz kertoo meille puolestaan rusettiluistelusta. Kaksoislutz tarkoittaa taitoluistelun kärkihyppyä, jossa ponnistava jalka on taaksepäinliu'ussa ulkokaarella ja vapaa jalka osuu jäähän ponnistusvaiheessa. Kaksoislutzissa kierrytään kaksi kierrosta ilmalennon aikana. Hyppy sai nimen keksijästään, wieniläiseltä Alois Lutzilta.

Yömyöhät tehtiin tavallisesti suorina lähetyksinä, joskin ohjelmaa varten alettiin työstää yhä enemmän nauhoitettuja osuuksia. Sana on vapaa taltioitiin aikataulukiireiden takia kokonaan nauhalle jo viikkoa ennen ulos-lähetysta ja näin tehtiin myös Burn in ja outin tapauksessa - alku- ja loppupuheenvuoroa lukuun ottamatta.

Valmiiden nauhojen ulosajon kuuntelu senkun lisäsi kaksikon lystiä studio-oloissa, hykertelee Petelius. "Ensimmäiset lähetyksethän oli suht suoria. Sitten päätettiin, että tehdään muutama otos nauhalle valmiiksi, niin voidaan ryystää kahvit siinä seassa. Hassua on se, että sellaiset jutut, joista tekohetkellä tuntui, ettei tässä nyt ole päätä eikä häntää, niin studiossa kuultuna ne rimanalitukset tuntui kaikkein hauskimmilta. Se on ihme ilmiö - mikä sen tekee? Että oltiinks me tätä heivaamassa veke? Oltiin, mutta onneksi ei heivattu sitten."

Jukka Annala
YLÖS