Matkailu kaventaa (9.9.1988)
Sota ja rauha (10.2.1989)

Anonyymin alhosta publisiteetin pintaveteen

Matkailujaksossa esittäytyy ensimmäistä kertaa P-P:n ilmiömäinen ruotsalaishahmo Per "Pelle" Haschisblad. Svedupellen hersyvän tuhma kvitto-sketsi on eittämättä jakson kohokohtia. Myöhemmin nähdyissä radiosarjan TV-sovituksissa "Pellen" etunimi täsmentyi Per-Erikiksi ja toimenkuva pornotuottajaksi. Radiodebyytissään Haschisblad johtaa matkatoimistoa, jonka nimi viittaa Tukholman pohjoislaidan maahanmuuttajalähiöön Rinkebyhyn. Suomalaiset olivat Rinkebyn suurimpia etnisiä ryhmiä vielä 1980-luvulla ja asuinalue leimattiin mediassa ongelmalähiöksi. Pedrolle seutu on tuttu muun muassa monista keikkareissuista M. A. Nummisen kanssa. Sekä hän että Petelius toppuuttelevat mielleyhtymää, että he halveksisivat rinkebyläisiä: "Minulla on Rinkebyssä serbo-kroatialainen ystävä. 80-luvulta asti olen käynyt siellä ja minulla on ihan positiivisia kokemuksia sieltä", huomauttaa P-P. Tosielämän Rinkebystä ei muuten löydy Alkoa eli systembolagetia, toisin kuin Haschisblad sketsissä väittää.

Yömyöhien nauhoitetut osuudet eli kenttäraportit ovat vakiintuneet ohjelman rakenteeseen. Kuulemme, kuinka Vilppi Kainalo haastattelee amerikansuomalaista eloonjäämiskurssin järjestäjää, jenkkiaksentilla mongertavaa George Hyhmää. Peteliuksen oikean elämän sukupuusta ei löydy Amerikkaan muuttaneita, mutta hän kertoo rakastavansa fingelskaa, hilpeää sekakieltä. "Poikani kanssa olemme vuosia keränneet listaa amerikansuomalaisista nimistä, jotka on meidän mielestä hauskoja. Nimet muodostuvat niin, että etunimi on ulkomaankielinen, sukunimi suomalainen - kuten Brad Kuha, Clifton Karhu ja Leroy Lahti. Ne on ihan oikeita henkilöitä, useimmiten me kerätään niitä televisiosta tai muista tiedotusvälineistä."

Yömyöhien käsikirjoitukseen sorvattiin nyt ensimmäistä kertaa myös 'radiomainoksia'. P-P:n mukaan ideana oli mainostaa ylellisyyden ja myyvyyden nimissä "kaikkea sellaista, millä ei oikeastaan ole mitään edellytyksiä mennä kaupaksi". Kaupallisten tiedotteiden muodossa markkinoidaan niin Korian rabies-festivaalia kuin Lähi-idän kriisipesäkkeessä sijaitsevia kiinteistöjäkin.

Juontaja-Heikki houkuttelee yleisöä soittamaan unohtumattomia matkakertomuksia ohjelmaan. Soittaa saavat kuitenkin vain ne, joiden sosiaaliturvatunnus päättyy ruotsalaiseen Å-kirjaimeen. Kuulijalle ei liene yllätys, että Å-kirjaimeen päättyviä henkilötunnuksia ei Suomessa oikeasti olekaan.

Lesepussi ja marski

Sota ja rauha -jaksossa ilkutaan rankasti sekä sivareiden että sotaväen kustannuksella. 'Kuulija ei saa tolkkua, kumman ryhmän "puolella" tekijät ovat. Asetelman kristallisoi ohjelmaan soittava Peski Lärse, joka kertoo kannattamansa puolueen olevan "sekä sodan puolella että sotaa vastaan".

Aseistakieltäytyjät esitetään stereotyyppisinä rauhanhaihattelijoina. Heitä edustava studiovieras Teso Irska on titteleiltään niin palkkasivari, rauhankähmijä kuin Oravanpurijat ry:n jäsenkin. Pokka on vaikea pitää, kun Irska uhkaa hutkia lesepussilla ja ruskoleväpuristeella. Toisen rauhanpuolustajan roolinimeksi on annettu Pentti Hilkuri. Hän taas kastelee mieluummin kukkia kuin ottaa "sohlon kouraan".

Helpolla eivät pääse myöskään aseellisen maanpuolustuksen kannattajat saati Suomen sotien keskeiset ikonit - Marski ja lotat. Petelius rakentaa marsalkka Mannerheimista aristokraattisen salonkiupseerin, joka äkseeraa kotonaankin suomenruotsalaisittain, skoolaa piripintaan ja nauttii aamiaiseksi kauraa hevosensa seurassa. P-P kertoo, ettei hän ole kuullut marsalkan puhetta koskaan, joten suoraselkäinen, "kuivankälpäkkä" äänirooli rakentui sotasankarin imagon varaan. "Mielikuvani on, että Mannerheimin ryhdillä puhutaan juuri noin ponnekkaasti."

P-P:n marskihahmo äityy sketsissä torumaan haastattelija-Pedroa tämän korvarenkaasta. Petelius kertoo poimineensa repliikin omista armeijamuistoistaan 1970-luvun Kouvolasta. Varuskunnan komentaja oli sähähtänyt korvakorua kantaneelle varusmiehelle samaan tapaan: "Ottakaa se pois. Se ei sovi tänne!"

SMP:n uutisia

Sota ja rauha -jakso vilisee viittauksia aikansa poliitikkoihin ja poliittisiin puolueisiin. Tämä selittyy sillä, että Petelius ja Hietanen seuraavat siviilissä varsin tarkkaan uutisia ja yhteiskunnallisia tapahtumia. Klassisen vakavaääninen slogan "STT:n uutisia" muovataan sketseissä milloin SDP:n, SMP:n tai SKDL:n uutisiksi. Nuoremmille lukijoille tiedoksi, että SMP eli Suomen maaseudun puolue oli 1960-1980-luvuilla maamme politiikan väriläiskä, jonka populistista perintöä jatkaa nykyinen perussuomalaisten puolue. SKDL:n eli Suomen kansan demokraattisen liiton raunioille nousi puolestaan nykyinen vasemmistoliitto.

Sketseissä vilahtelee muutamaan otteeseen SMP:n Urpo Leppänen, politiikan helppoheikki 1980-luvulta. Leppänen oli vuosina 1983-1987 tragikoominen työvoimaministeri, joka lupasi poistaa työttömyyden puolessa vuodessa. Viihde-elämässä hän kunnostautui muun muassa kuubalaisen tanssijavaimonsa Anan managerina. Leppänen on SMP:n jälkeen osallistunut vaaleihin lukuisten puolueiden ja ryhmien listoilta, mihin viittaa myös Peteliuksen sketsihahmon puhe vapaista demokraateista.

Roolinimi Sankari Alkio on mukaelma Santeri Alkiosta (1862-1930), jota pidetään keskustapuolueen edeltäjän maalaisliiton ideologisena isänä. Silloinen tullihallituksen puheenjohtaja, demaripoliitikko Jermu Laine on puolestaan saanut lainata nimensä saunasketsiin. Sähkeuutissketsien tunnussävelmänä imitoidaan Yleisradion silloisten radiouutisten blumblum-tunnaria.

Nästy ja Nasty

Yömyöhien kestovieraat saavat niin ikään äänensä kuuluviin - toistuvasti ja painokkaasti. Sinnikkään vonkaajariesan, Herra 47:n perhe-suhteissa tapahtuu yllättävä paljastus, kun liimalampelainen nainen soittaa ohjelmaan ja väittää olevansa hänen puolisonsa. Rouva Nästy Pynninen-Vellin etunimen tekijät lainasivat Hanoi Rocks -kitaristi Nasty Suicidelta. Pynninen-Vellin sukunimen jälkiosa selittyy sillä, että Herra 47:n oikeaksi nimeksi on paljastunut Naama Velli. Wannabe-naistenmies myöntää kuulijoille, että hän on TV-ohjelmassa "astunut anonyymiyden alhosta... publisiteetin pintaveteen". Lysmäläinen seniorihidalgo kiistää kuitenkin olevansa aviosäädyssä, jottei flaksi heikkenisi entisestään.

Terveistenlähettäjämummo Ylva Hubatsa vierailee molemmissa jaksoissa soittajavieraana. Ylvan hengästyttävän tiheä nimienlatelu selittyy osin sillä, että Peteliuksella oli studiossa puhelinluettelo taustatukena nimilitaniaa varten.

Jarna Kuivan levottomat jutut villiintyvät entisestään, kun hän tarinoi moraalisesti kyseenalaisesta äiti-Jaanasta ja muista sukulaisista. "Jarna esittää tahallaan myös tyhmempää kuin onkaan, jolloin se kusettaa muita, ja se on hieno piirre siinä. Jos se ois vaan tyhmä niin se ei ois niin kiinnostava", pohdiskelee Pedro Yömyöhien studiovieraan mielenmaisemaa. "Jarnahan on slugi kundi - sehän on ovela! Kun taas jotkut muut... sanotaan vaikka Ylva Hubatsa, joka on todelta syvältä niin... hänessä ei ole slugia mikään muu kuin jalat", säestää P-P. "Jos nyt nekään", täydentää Pedro.

Jukka Annala
YLÖS