Kulttuuriruutu (23.10.1987)
Karvaspartakiadit (5.2.1988)

Klovneriasta Kälkäriin

Pirkka-Pekka Petelius ja Pedro Hietanen heittäytyvät tällä kertaa kulttuurin ja urheilun kimppuun. Dynaamisen duon hupailun kohteeksi osuvat niin koomiset taiteilijat, arvonsa tuntevat kriitikot kuin urheiluelämän ikonitkin.

Kulttuuriruudussa koomikkovirtuoosi on elementissään parodioidessaan elokuvahistorioitsija Peter von Baghin tunnetusti monipolvisia leffa-analyyseja. Peteliuksen filmiesittelyssä vilisevät hykerryttävät von-baghismit ja niiden mukaelmat tyyliin "fellinimäinen klovneria" sekä "eittämättä yksi elokuvahistorian tärkeimmistä vaaseista". TV:n varhaisten vuosikymmenien lastenohjelmien satupiirtäjä Kylli-täti eli Kylli Koski innoittaa Peteliuksen satutulkintaan. Jo TV:n Velipuolikuusta muistetaan klassikkosketsi, jossa P-P elehti rintavarustustaan korostavana, kaksimielisenä Fylli-tätinä.

Citykulttuuri oli 1980-luvun kuumia käsitteitä, joka voitiin myös tulkita hyvinvoivien kaupunkilaisnuorten juoneksi erottua rahvaasta. Kuulemme reportaasin ruotsinkieliseltä kauppa-korkeakoululta eli Hankenilta, jossa city-kulttuurin edustaja pilkkaa "rääsyköyhälistöä". Taustalle on nauhoitettu nk. paskaista naurua, jonka tuoksinassa urbaani nousukas hakee nostetta kavereiltaan. P-P marssittaa eetteriin myös kokkihahmo Veijo Kuutosen, joka on eräänlainen ristisiitos TV 2:n ruokaohjelmien pioneerin Patakakkosen isännistä Veijo Vanamosta ja Jaakko Kolmosesta. Vanamo esiintyi 1970-Iuvulla Uncle Ben's -riisimainoksessa, josta juontuvat tuotetta ylistävät luonnehdinnat "peijakkaan hyvä" ja "pahuksen irtonainen".

Suorastaan pitelemätön on Peteliuksen tanskalainen roolihahmo Jorgen Polsen. P-P matkiii prikulleen tanskaa korostamalla juuttien kielen liki väkivaltaista sointia. Petelius on hykerryttänyt tanskan puhujana myös yhdessä TV-sarja Mutapainin ystävien sketsissä, jossa P-P ja Kari Heiskanen näyttelivät kööpenhaminalaisklubin jazzduoa. Pedron mukaan Peteliuksen kielilahjakkuus nojaa ilmiömäiseen kuulomuistiin: "P-P:lla on kauheen hyvä korva - siihen se perustuu."

Osansa saa myös STT:n radiouutisten perinteinen nuotti, joka naitetaan yhteen aikakautensa moderniin TV-tulokkaaseen, MTV:n uutisiin. MTV oli käynnistänyt 1980-luvun alussa Kymmenen Uutiset, jonka toteutus poikkesi YLE-kanavien "vakavista'" uutislähetyksistä paljonkin. Silmiinpistäviä uusia piirteitä olivat kaksi vuorottelevaa uutistenlukijaa sekä viihteellinen loppukevennys. "Luettavat uutispätkät me poimittiin lehdistä. Ne olivat ihan oikeita, mutta yleensä hieman ihmeellisiä uutisia tyyliin 'kissa söi miehen' ", muistelee Pedro. Kaksikko myös huipentaa uutispätkänsä pöllöuutisten tunnussävelmän imitaatioon. Yömyöhien pohjalta tehdyissä TV-sketseissä korostui P-P:n tapa jäljitellä MTV:n naispuolisen uutisankkurin eleitä. "Hei hulinoissa P-P oli aina Pirkko Arstila - ja heilutti päätä kuin lintu", virnehtii Pedro.

Taas meni yöunet

Kevättalvella 1988 Suomi virittyi jännittämään Kanadan Calgaryn talviolympialaisia. Urheilulle irvinyt Yömyöhä-jakso Karvaspartakiadit lähetettiin vain runsas viikko ennen kisojen avajaisia. Calgary toistui tuon talven urheilulähetyksissä niin usein, että katsojat tapasivat jännittää, osaako selostaja lausua kaupungin nimen oikein. Sketsikäsittelyssä Calgary vääntyykin "kälkäristä" aina "kulkuriin" saakka.

Petelius ja Hietanen eivät totisesti helli karrikoimiaan urheilijoita Karvaspartakiadeissa. Menestyshiihtäjää parodioiva Marja-Liisa Hirvesmieli itämurteineen näyttäytyy kohtalaisen yksinkertaisena henkilönä, joka muun muassa sekoittaa diskaamisen tiskaamiseen. Toistuvasti itkuun puhkeavan Arto Brunkkarin hahmo viittaa arvokisasuoritukseensa pettyneen juoksija Arto Bryggaren julkisiin kyyneliin.

Martti Vainion dopingkäryn surullisenkuuluisasta tiedotustilaisuudesta (Los Angeles, 1984) Peteliuksella piisaa irvittävää. Näytesoikkoon lorottelun oheissloganeiksi ovat nousseet muun repliikit "taas meni yöunet", "on näytön paikka" ja "tulokset ovat positiivisia". Lomaköyherö-nimi viittaa puolestaan keskisuomalaiseen matkailuyritys Lomakouheroon, jonka pomona Vainio henkilöityi urheilu-uransa jälkeen.

Peteliuksen taukojumppatyttö on omaksunut väännösnimensä Merja Varvikolta, vuoden 1981 Miss Suomelta. P-P:n virtuoosimainen Merja Varvi -jumppa yhdistää taidokkaasti voimistelunopettajan rytmikkään opetuspuheen hypnoosikasettien klisee-ilmaisuihin. Tunnelma täydentyy Pedron nokkahuiluttelusta, joka äityy suorastaan avantgardistisiin ulottuvuuksiin. Sarjan kestohahmon, kimittäjämummo Ylva Hubatsan puhelun aiheeksi nousee "kultavääpeli", jolla viitataan olympiavoittaja Ilmari Salmisen liikanimeen. Armeijan palveluksessa työuransa tehnyt Salminen vei nimiinsä Berliinin olympialaisten 10 000 metrin juoksun vuonna 1936.

Laulu ja leikki ovat luontevasti läsnä molemmilla levyillä. Kansansävelmiä loilotettiin eetteriin laulukirjan sivuilta. Mykistävin kuunteluelämys lienee vaikertava perinneimitaatio, joka esitellään "Eestin polttopallojoukkueen tunnuslauluna". Yömyöhien vakiovieraan, ongelmanuori Jarna Kuivan ja juontaja Heikin eli Pedron suhde äityy näissä jaksoissa jo perin tuttavalliseksi. Keravalaisnuorukainen kutsuu Pedroa luontevasti jo siaksi ja arvostelee tämän viiksiä säälimättömän kekseliäästi.

Jukka Annala
YLÖS